Lohja Spa & Resortin tarina

Juuremme yltävät keskiajalle

Nykyisen Lohja Spa & Resortin alkuvaiheet juontavat juurensa hyvin pitkälle, useamman sadan vuoden päähän. Sukupolvilta toiselle kulkeneen tarinan mukaan Karjalohjan Lohjantaipaleen kylän korkeimman mäen ensimmäiseksi asumukseksi lienee rakennettu pieni, keskiaikainen savupirtti. Se, minkälainen tuo asumus on aikanaan ollut, jää jokaisen oman mielikuvituksen varaan. 1600-luvulla tuolle samalle paikalle nousi isompi rakennus ja silloin syntyi aina nykypäivään asti säilynyt kantatila, joka myöhemmin silloisen tavan mukaan sijaintinsa vuoksi sai nimen Ylhä. Nimitys Ylhä ei suinkaan tarkoittanut, että talo olisi ollut muita kantatiloja hienompi ja ylhäisempi, vaan sen puhdas merkitys oli ”ylhäälle tehty talo”. 1630-luvulla Ylhän tilaa isännöi luutnantti Caspar Olsson. Tällöin Ylhän toimi rusthollina eli ratsutilana ja seitsemällä tangollaan olikin kylän rustholleista suurin. Peltoja mitattiin siihen aikaan tangolla ja mitta kertoo alun alkaen peltoalan suhteessa kylän muiden talojen peltoaloihin.

Ylhän tilan kukoistus

Ylhän tila kasvoi vuosien ja vuosikymmenien vieriessä. Tila toimi aktiivisesti maa- ja karjatilana ja suurimmillaan Ylhän tila, tai toiselta nimeltään kartano, oli 1800-luvun lopussa. Tällöin tilaan kuului maata yli 500 ha, palvelusväkeä 23 henkilöä ja lisäksi mailla oli peräti 8 torppaa, joissa työväki asusteli perheineen. Samaan aikaan 1800-luvun loppupuolella eräs satusetä Sakari Topelius vietti kesäänsä kesäkodissaan, Karjalohjan Kukkasniemessä. Tämä punainen, vanha huvila sijaitsee edelleenkin Karjalohjan Alatiellä ja sen pihalla kasvaa talon henkeen oivallisesti sopiva satukuusi. Sitä ei huomaa, ellei osaa talon kohdalla kohottaa katsettaan ylös taivaalle. Sille samalle taivaalle, missä myös koivun lehvien lomitse kirkas tähti iltasella tuikkii. Satukuusella on noin seitsemän latvaa ja osa niistä näyttää kasvavan täysin ilmassa. Todellisuudessa satukuusi on aivan tavallinen, hyvin korkea pihakuusi, jonka latva on aikanaan katkennut. Tämän jälkeen kuusi alkoi uuden kasvun innolla työntää useampiakin latvoja kohti taivasta. Näin pikkuhiljaa satusedän pihakuusi muuttui satukuuseksi.

Topeliuksen jalanjäljissä

Sakari Topelius kuuluu vahvasti Karjalohjan kulttuurihistoriaan ja aina, kun puhutaan Karjalohjan historiasta, puhutaan myös Topeliuksesta. Kukkasniemessä ollessaan Sakari Topelius viimeisteli Maamme-kirjan. Mutta erityisesti Topeliuksen ehkä tunnetuin satu, Koivu ja tähti, liittyy karjalohjalaisten mielestä vahvasti Karjalohjaan. Legendan mukaan nimittäin tämän sadun talo koivuineen ja tähtineen olisi voinut sijaita nykyisen Lohja Spa & Resortin alueella. Tämä Koivu ja tähti-sadun tärkeä talo, jota kohti vieraalta maalta kotimatkalle lähteneet kaksi pientä sisarusta uskollisesti vaelsivat, vaikka heidän ainoa tuntomerkkinsä talosta oli pihamaalla kasvava koivu, jossa linnut lauloivat auringon noustessa, ja jonka lehvien lomitse kirkas tähti iltasella tuikki.

Päiväkummun synty

1900-luvun alkupuoliskolla Ylhän tilalla oli useita omistajia. 1940-luvulla tila oli jonkin aikaa Fiskars Yhtiöidenkin omistuksessa. Tämän jälkeen alkoi Päiväkummun historia Ylhässä.
1950-luvulla Helsingissä toimi Naisten ja Lasten Virkistyskoti ry -niminen yhdistys. Yhdistys omisti Espoossa Päiväkummuksi nimeämänsä tilan, jossa se järjesti lomanviettoa vähävaraisille, väsyneille äideille, lapsille ja vanhuksille. Yhdistys kuitenkin luopui tästä Espoon Päiväkummusta ja osti tilalle Karjalohjalta Ylhän tilan ja pienen maaosuuden vuonna 1957. Nimikyltin PÄIVÄKUMPU yhdistys toi mukanaan Karjalohjalle ja kiinnitti sen Ylhän tilan pääoven yläpuolelle. Näin oli Päiväkumpu Karjalohjalle syntynyt! Täällä, Karjalohjan Päiväkummussa yhdistys järjesti lomia aluksi vähävaraisille, väsyneille äideille. Nämä lomat oli tarkoitettu pelkästään äideille, eli lapsia ei otettu mukaan. Eräs pieni 5-vuotias tyttönen sai kuitenkin kerran mahdollisuuden olla äitinsä mukana tällaisella lomalla. Hän muistaa tulleensa kohdelluksi kuin prinsessa, koska oli ainoa pieni lapsi äitien joukossa. Hän sai myös upean, ikimuistoisen kunniatehtävän soittaa päivittäin vellikelloa ja näin kutsua äidit ruokapöytään. Lomalle tulleet äidit majoitettiin talon vintille siskonpetiin ja kun tila vintiltä loppui, tarjosivat lähinaapurit vuokralle myös omia ullakkokamareitaan. Lisämajoitukseen kesäkäyttöön rakennettiin lomamökkejä, joiden rakennusaineina käytettiin vanhoja, tukevia, puisia autonkuljetuslaatikoita, joissa sen ajan Volga- ja Moskvits-autot saapuivat Helsinkiin. Näistä samaisista autolaatikoista valmistettiin useammallekin pihalle saunoja, autotalleja tai ulkovarastoja.

Kylpylä- ja kuntoutustoiminnan nousu

Vuonna 1967 Naisten ja Lasten Virkistyskoti ry muutti nimensä Loma ja Virkistys ry:ksi. Samana vuonna perustettiin Päiväkummun Kannatusyhdistys suorittamaan keräyksiä ja organisoimaan talkootyötä, jotta lomatoimintaa vähävaraisille naisille ja lapsille saatiin toteutettua tehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Taustalla oli jo pitkään ollut myös unelma kuntouttavan toiminnan lisäämisestä lomalaisten palveluihin. 1960- ja 70-lukujen taitteessa päästiinkin kuntoutustoimintaa aloittamaan pienimuotoisesti avaamalla pieni hierojan kammari silloiseen Päiväkummun päärakennukseen. Näin sai alkunsa vielä tänäkin päivänä vahvana toimiva tärkeä osa liiketoimintaamme.

1970-luvulla majoitustiloiksi valmistui ensimmäinen rinnetalo ja heti pikimmiten 2 taloa lisää. Yhteen rinnetaloon rakennettiin pieni uima-allas ja saunaosasto. Juhannuksena 1982 vihittiin käyttöön nykyinen päärakennus majoitus-, ravintola- ja kokoustiloineen. Kun vanha päärakennus näin tyhjeni, perustivat Päiväkummun kannatusyhdistyksen naiset tiloihin Wanha-Emäntä – kahvilaravintolan, joka vuosikymmenten ajan palveli asiakkaita päivittäin ja toimi myös suosittuna juhlapaikkana. Aikanaan Lohjalta kulki säännöllisesti reittivene tuoden väkeä Päiväkumpuun. Kahvilan emännät tunsivat aikataulun ja veneen saapuessa olivat rannassa paistamassa muurinpohjalättyjä. Nämä herkut katosivat nopeasti tulijoiden suihin. Vuosien varrella muurinpohjalätyt muuttuivat vohveleiksi ja paistopaikkakin kipusi rannasta ylös Wanha-Emäntä-kahvilaan. Wanha-Emännän vohvelit ovat vuosien ajan olleet tunnettuja Karjalohjalla ja aina ovat vieraat voineet luottaa siihen, että jotakin tuoretta ja hyvää on kahvilassa tarjolla. Kautta vuosien Wanha-Emäntä -kahvila toimi puhtaasti talkoopohjalta, kiitos näiden kannatusyhdistyksen naisten, jotka täydestä sydämestään olivat aina valmiita käyttämään aikaansa ja taitojaan Päiväkummun hyväksi.

Vuonna 1983 yhden rinnetalon alakerrassa aloitti toimintansa Karjalohjan Fysikaalinen hoitolaitos. Jo aiemmin oli aloitettu kuntouttavaa toimintaa päärakennuksessa ja nyt saatiin lisää tilaa siihenkin tarpeeseen. Talvella 1989 toteutui lopulta kolmenkymmenen vuoden unelma – Päiväkumpuun valmistui päätalon laajennus hoito-, kuntoutus-, uimahalli- ja liikuntatiloineen. Kuntoutus- ja kylpylätoiminta sai tällöin loistavat toimintapuitteet ja nämä tilat ovat yhä tänäkin päivänä remontoituina asiakkaidemme käytössä. Kun Päiväkumpu oli vuosien saatossa kokenut uudistuksia, voitiin todeta, että palvelutarjonta oli laajentunut kattamaan hotelli-, ravintola-, kylpylä- ja kuntoutuspalveluja. Päiväkummun nimeksi tulikin Kylpylähotelli Päiväkumpu. Vaikka toiminta olikin laajentunut voimakkaasti, edelleen myös alkuperäinen lomatoiminta oli palveluissamme vahvasti mukana ja sitä se on edelleen tänä päivänä.

2000-luvun uudistukset

Kun tultiin 2000-luvulle, uudistukset jatkuivat voimakkaasti. Vuonna 2000 tehtiin rinnetalojen laajennus, jonka ansiosta saatiin 7 uutta huonetta majoituskäyttöön. Vuonna 2002 valmistui 4 uutta sviittiä. Vuonna 2004 uudistettiin siihen asti hyvin palvellut kylpyläpuoli ja hoitotilat. Vuosina 2006-2007 tehtiin ravintolassa mittava remontti ja samaan aikaan avattiin vihdoin maisemaseinä hotellin vastaanotosta upealle Lohjajärvelle. Tähän asti Kylpylähotelli Päiväkummun hotellin aula oli ollut erilainen ja ainutlaatuisen kaunis järvimaisema oli täysin piilossa. Ravintolan remontilla ja saatiin viihtyisät tilat niin ruokailuun, juhlaan kuin tanssiinkin sekä samalla lisää tiloja asiakkaille. Huutavaan huonepulaan vuonna 2014 hotellin rannan puolelle nousi muutamassa päivässä 2 uutta rantataloa. Keväällä 2016 oli jälleen remontin aika kylpylässä ja silloin valmistui uusi, upea elämyskylpylä kaikkine altaineen, erikoissaunoineen ja – suihkuineen. Kesällä 2018 rannan ja päätalon väliseen rinteeseen pystytettiin 3 modernimpaa versiota rantataloista. Näin saatiin myös kaunis järvimaisema aivan asiakkaiden silmien eteen.

Monta nimeä – yksi sydän

Pieni, keskiaikainen savupirtti. Ylhän tila. Rustholli. Ylhän kartano. Päiväkumpu. Lomakeskus Päiväkumpu. Hotelli-terveyskylpylä Päiväkumpu. Kylpylähotelli Päiväkumpu. Rakkaalla lapsella on ollut monta nimeä ja monta kasvuvaihetta.
Nykyaikaistimme nimemme Lohja Spa & Resortiksi. Punaisena lankana kautta vuosien on kuitenkin aina kulkenut halu välittää ja pitää huolta ihmisistä. Suuresta perheestä – pienestä ihmisestä; sotilaasta, väsyneestä äidistä, uupuneesta vanhuksesta. Kautta vuosisatojen tällä meidän alueellamme on tehty työtä elämän eteen, ihmisen eteen ja hyvinvoinnin eteen. Tämä sama työ jatkuu edelleen. Me olemme täällä yhä pitääksemme huolta ihmisestä.

Koivu ja tähti – tarina, joka elää meissä

Me Lohja Spa & Resortissa vaalimme Topeliuksen Koivun ja tähden kertomusta suurella kunnioituksella. Tilojamme on nimetty sadun inspiroimana, ja hotellihuoneissa ja huonekäytävillä voi lukea katkelmia tästä niin monelle rakkaasta ja koskettavasta sadusta.
Topeliuksen satu muistuttaa, että toivo ja sitkeys kantavat pitkälle. Siksi haluamme luoda vieraillemme satumaisia hetkiä ja elämyksiä – pieniä hengähdyksiä arkeen, suuria oivalluksia hyvinvointiin.
Mutta yhtä vahvasti haluamme nostaa esiin myös sen tärkeän ja hienon elämänohjeen ja -viisauden, josta tämä satu muistuttaa; vaikeimmassakaan tilanteessa ei saa antaa periksi. Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo.

Katse tulevaisuuteen

Lohja Spa & Resort uudistuu jatkuvasti, kunnioittaen historiaansa. Logoomme – H-kirjaimeen kätkeytyvä uudestisyntyvä naishahmo – symboloi tätä matkaa: vahvuutta, muutosta ja elävää perinnettä.
Tarjoamme hyvinvointipalveluja suurella sydämellä, aina ihmistä varten. Niin kuin täällä on tehty vuosisatojen ajan.